Anttilan tilan historia

Tilan historiallinen nimi on Wekara. Se on yksi kolmesta Sonnilan kylän kantatalosta Kokemäellä. Alunperin tila tunnettiin Vesa-nimisenä. Tila sijaitsee Kokemäen keskustan tuntumassa, 1,5 kilometriä Kokemäen kaupunkikeskuksesta Tulkkilasta. Kokemäenjoelle tilalta on samoin matkaa 1,5 kilometriä.

Tilan päärakennus on rakennettu vuonna 1790 ja siirretty ryhmäkylästä nykyiselle paikalleen 1830.

Tila on ollut Anttilan suvun omistuksessa vuodesta 1915. Tilan nykyinen isäntä on Juho Anttila, joka teki sukupolvenvaihdoksen vanhempiensa kanssa keväällä 2012.

Tilan isäntinä Anttilan suvusta ovat olleet ennen Juho Anttilaa hänen isoisoisänsä Kalle, isoisä Tuomo ja isä Tommi.

Kalle Anttila sekä tämän täti Amanda Rauvola omistivat talon yhdessä vuosina 1915-1928 ja tämän jälkeen Kalle Anttila puolisonsa Anna Anttilan kanssa vuodesta vuoteen 1969 asti. Kalle Anttilan jälkeen tilaa viljelivät vuodesta veljekset Tuomo ja Matti Anttila. Tommi Anttila ja hänen vaimonsa Oili Rastas-Anttila isännöivät tilaa vuodesta 1983 alkaen aina vuoteen 2012.

Tilalla harjoitettiin karjataloutta vuoteen 1960, jonka jälkeen Tuomo kasvatti tilalla sikoja, mutta päätuotantosuuntana oli veljesten Tuomon ja Matin harjoittama siemenviljan tuotanto. Matin toimesta tilalla aloitettiin vuonna 1979 palkoherneiden kasvatus. Myös tärkkelysperuna on ollut yksi tilan pääkasveista 60-luvulta 2000-luvun alkuun asti.

Tommi Anttilan aikana tilalla keskityttiin puutarhatalouteen, joka on tänäkin päivänä tilan päätuotantosuuntana. Tilalla viljellään käsin poimittavia palkoherneitä, vadelmia ja puutarhamarjoja, jotka markkinoidaan suoraan tilalta ja tukkujen kautta ympäri Suomea. Kesällä tilan pelloilla työskentelee yli 30 poimijaa, joista valtaosa on viime vuosina ollut EU-kansalaisia ja sen lisäksi kymmenet itsepoimijat keräävät marjoja kotiin vietäväksi.

Hostel-toiminta alkoi 2009 tilan päärakennuksen jäätyä tyhjilleen. Päärakennukseen tehtiin kodinomaiset majoitustilat maatilamatkailijoille. Juhon isännyyden myötä päärakennus palasi myös asutuskäyttöön majoitustoiminnan lisäksi. Juho Anttila asuu päärakennuksen päädyssä yhdessä puolisonsa Piia Palmgrénin kanssa.

Anttilan tilalla on kaksi asuinrakennusta ja majoitustiloja myös muissa pihan rakennuksissa. Pihapiirin rakennuksista käytetään monesta edelleen niiden historiallisia nimiä, kuten navetta ja kanala. Lämmintä asuin- ja majoituspinta-alaa pihapiirissä on lähes 1000 m2. Tilan tuotantotoimintaan liittyen vanhaan navettaan on tehty elintarvikkeiden valmistus- ja pakkaustilat, sekä kylmiö- ja pakastamotilat. Tilan historiasta kertoo aittarakennukseen sijoitettu kotimuseo, jossa on tilan esineitä 250 vuoden ajalta.

Tilaesittelyitä järjestetään tilauksesta ryhmille, jolloin pääset tutustumaan tilaan ja sen historiaan tarkemmin!

Kotimuseosta voit tarkemmin lukea täältä